30.8.2016

28092016, kaksi tarinaa Porvoosta

Autossa soi ja nyt soi:




Vintage-liike Duke & Duchess





Ylikontrastoidussa asukuvassa vaatteet ei edes näy, mutta kaikki valkoinen on kirpparilta paitsi kengät samat edellisen postauksen ebay.com -löydöt ja Madame Chocolat:en sukkikset ostin viime vuoden Helloconista ja laukku on etsy.comista mutten löydä enää kauppaa.






On vähäsen joka kesän juttu käydä Porvoossa ja kiertää vanhaa kaupunkia. Tajusin just, että mun luota ajaa Porvooseen yhtä kauan kuin Helsingin keskustaan - kai tämä on se, kun asun niin idässä kuin Helsinkiä riittää, käytännössä susirajalla ihan konkreettisesti; viime keväänä näin taloyhtiön reunalla suden. Tämä ei tietenkään enää liity Porvoon reissuun mitenkään, mutta kerron silti. Iltahämärässä olin Omenan kanssa ulkona. Siitä vierestä loikki jänis ihan hirveää vauhtia, ihmettelin kun kissa reagoinut siihen mitenkään. Omenalla oli tapana lähteä jänisten perään, pettyä kun valjaiden hihna otti vastaan ja saalis jäi aina saamatta. Se kissa on peto, mutta tällä kertaa kissa tuijotti parin kymmenen metrin päähän pimeyteen, lehtien kahinassa liikettä, ajattelin että se olisi ollut vain kettu tai supikoira. Pimeässä jokin loittoni ja jäi sadan metrin päähän peltoaukealle, josta johtaa valaistu kävelytie Mustavuoren luonnonsuojelualueelle. Suoraan katuvalon alla meitä tuijottu susi seisoen kaikilla neljällä tassulla, pää meitä kohti kääntyneenä. Juuri sellaisina kuin luontokuvissa. Otin kissan kainaloon ja lähdettiin aika vikkelään sisälle.

Mutta niin, takaisin aiheeseen. Sunnuntai-iltapäivänä oli arvattavissakin, ettei Porvoossa olisi juurikaan liikkeitä auki. Ei me tehty juuri mitään kertomisen arvoista jännää, otettiin paljon kuvia kuten turistin kuuluukin ja höpötettiin mitä sattuu. Käytiin tasan Ärrällä hakemassa mulle röökiä, syötiin superfiinisti eiku mitä Hesburgerissa. Jenni tarjosi mulle kerroshampurilaisen. Käväistiin vintagea ja muita kivoja juttuja myyvässä Duke & Duchess -liikkeessä, ja oli hyvä ettei sieltä löytynyt mitään liian kivaa, koska säästän kuun viimeisiä rahoja tatutointiin - ylihuomenna mennään Sallan kanssa hakemaan molemmat yhtä aikaa lisää mustetta Itiksen Duck's Tattoosta. 

Tämän postauksen loppuun kerron tarinan hieman erilaisesta luokkaretkestä Porvooseen. Elimäen yläasteella oli tapana, että joka kevät kaikki seiskaluokkalaiset roudataan keväällä luokkaretkelle Porvooseen. Ohjelmaan kuului jonkinlaista kierrosta Porvoon kirkossa ja vanhassa kaupungissa ylipäätään. No, reilun tunnin ajomatkan jälkeen bussit saapuivat Porvooseen ja pysäköivät kirkon eteen. Saapuessamme käy ilmi, edeltävänä yönä nuori mies oli saanut kännissä hienon idean ja tuikannut kirkon tuleen [linkki Iltalehteen]. Kirkkokierroksemme sijaan katsoimme savuavia raunioita ja palomiehiä. Korvaavan ohjelman - suunnistuksen eli haahuilun ympäri vanhaa kaupunkia - jälkeen saimme hajaantua itseksemme tekemään pariksi tunniksi mitä lystäämme. Koulukaverini oli löytänyt kidutusmuseon yhteystiedot, ja sillä välin kun muut shoppailivat, me ihmettelimme hämärässä pienessä kellarissa piinapenkkejä ja peukaloruuveja.

4 kommenttia:

  1. Upea asu! :) Porvoo on kyllä ihana paikka, pakko siellä on käydä ihmettelemässä aina joka kesä vähintään kerran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Porvoo on kyllä jokakesäinen pakollisuus. :D

      Poista
  2. Rakastan vanhaa Porvoota <3 Olemme käyneet siellä nyt joka kesä äidin kanssa viettämässä äidin ja tyttären laatuaikaa. Café Helmi on ihan must, samoin lelukauppa Riimikko ja se lelumuseo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime vuonna taisinkin käydä Café Helmessä, jos oikein muistan, se oli kyllä kiva!

      Poista